|
23.10. - 10.11.2002 Markku Ker�nen kissa soitti koira vastasi |
|
|
Markku Ker�nen kuuluu siihen pohjoisesta p��kaupunkiin opiskelemaan tulleiden taiteilijoiden joukkoon, jotka ovat j��neet Helsinkiin. Silti koko h�nen ty�ns� pohjautuu Sallassa vietettyyn nuoruuteen: muistot kovasta el�m�st� eiv�t j�t� turhaa tilaa mutkikkaalle pohdiskelulle. H�nen l�ht�kohtanaan on aina pohjoinen ihminen arkip�iv�n askareissa, lapset, luonnon pienet ihmeet ( sarja Kivi ui).
Vasta ajan ja matkan et�isyys, ty�huoneen rauha, mahdollistavat Markku Ker�selle muistojen kirkastumisen ja rauhoittumisen. Ker�nen ty�skentelee hitaasti ja systemaattisesti kuunnellen omia tuntojaan. Luonnoslehti��n tehdyist� piirustuksista, temperaluonnoksista, naratiivisista maalaussarjoista valikoituvat lopulta toteutettviksi suurikokoiset, monumentaaliset ja v�rikirkkaat maalaukset. Ne eiv�t noudata muiston tai tapahtuman kronologiaa vaan sekoittuvat loputtomassa kaleidoskoopissa, jossa kovakin kokemus tai pieni muisto muuttuu maalaukselliseksi sommittelun ja v�rin ongelmaksi menett�m�tt� tunnelataustaan Maalatessaan Markku Ker�nen pyrkii s�ilytt�m��n my�s spontaaniuden ja keveyden. Kovista kokemuksista h�n ei maalaa traumaattisen ekspressiivisi� tai kuvottavia kuvia, joita olemme tottuneet n�kem��n. Viimeisimm�t ty�t0 ovat useimmiten sommittelultaan pystysuuntaisia (mielest�ni optimismin suunta), tasapainoisia ja harmonisen kirkasv�risi� maalauksia. Figuuri ja sen tarina muuttuvat yleisinhimillisiksi kokemuksiksi, el�m�n jatkumoksi. Niiden yll�tt�v�n kirkasv�risist�, koristeita muistuttavista kuvioista jokainen katsoja voi l�yt�� oman ilonsa ja lohdutuksensa.
Petr Rehor
|